Hobittien maa

Cairnsin kuumuudesta oli ihana päästä hetkeksi vilvoittelemaan Uuteen-Seelantiin. Tulli oli tarkkana kysymyksineen kengistä joita on käytetty Australian maastossa, mutta me päästiin kivuttomasti maahan. Ensimmäiset kaksi yötä oltiin sateisessa Aucklandissa jja siitä sitten aamulla hypättiin Strayn bussiin ja kiertomatka pohjoisen saaren läpi eteläiselle saarelle alkoi. 

Lento yöllä perillä joten eka yö kentällä, hienostihan sitä nukkuu missä vaan :)

Sateinen Auckland ja Skytower

Lauantai-ilta vietettiin kajakoiden merellä, kuultiin taas se lause uimisesta "voitte te sinne mennä mutta siellä on vähän kaikkea".. Siis mitä kaikkea?! Lopulta meille selkeni että Uuden-Seelannin pahin merieläin ei ole hai tai muut myrkylliset eläimet vaan miekkavalaat. Nähtiin kajakkiretkellä myös pikku pinguja uimassa ja rantakivillä köllöttelemässä :)

Kajakoinnin päälle käytiin testaamassa hot water beachin tunnelma, pari muutakin oli tullu lämmittelemään 

Osalla oli jopa lapiot mukana joilla kaivaa kunnon kuoppa johon maan uumenista nousee tulikuumaa vettä ja siinä saa sitten pötkötellä kuumassa omassa altaassa :)

Sitten oli vuorossa Raglan.. Ja sauna!!

Seuraavana iltana tutustuttiin maorien kulttuuriin: 

Pojat teki hienon tanssin meille ;)

40 hengen siskonpeti temppelin lattialla 

Seuraavana päivänä käytiin puskakävelyllä luolilla:

Seuraavaksi siirryttiin maaseudun rauhaan, kuvan kaunis Lake Aniwhenua. Jos joku reissaa täällä päin niin tää paikka sai ystävällisyydellään, siisteydellään ja kauniudellaan täydet pisteet:

Sitten vuorossa Whakahoro, Uuden-Seelannin sisäisin paikka,,myös yksi meidän lemppareista:

Sitten reissattiinkin tulivuorta valtaamaan. N.20km ja 1886m korkeuteen hämmästelemään aktiivista tulivuorta. Marin tuli ihan muistot touko/syystaaperruksesta työporukan kanssa mieleen kun luistelee valuvaa hiekkaa pitkin alas tulivuorenrinteellä ja kaatuilee, touko/syystaaperruksen lisähaasteena oli enää se pimeys lisänä ;)

Cairns

Kolme viikkoa kulunu kuin siivillä Cairnsissä. Uskomattoman huonojen nettiyhteyksien ansiosta ollaan vietetty hiljaiseloa, hyvä että saa toisillensa soitettua kilometrin säteellä saati että kaukopuhelua yrittäisi tehdä.. 

Cairns elo alkoi ahkeroinnilla, saatiin hostellisiivojien paikat hostellista ilmaista asumista vastaan. Hostellisiivousta täyty tehdä 15h per viikko 3h per päivä ilmaista asumista vastaan. Kyllä tuli sairaalan siisteyteen ikävä..... Asuttiin 4hlön dormissa pääosin kaksin mutta useampana yönä saatiin n.50v rekkakuski Lorenzo kuorsaamaan samaan huoneeseen. Lisäksi hostelli ei tosiaan ollut siisteimmästä päästä ja työpäiviä ei tiennyt ennen aamua joten muiden suunnitelmien teko oli mahdotonta. Onneksi tavattiin suomalaistyttö Julia joka suositteli vuokranantajaansa share house kämpässä ja saatiinkin huone sellaisesta viikon hostellielon jälkeen. Asumme 2 aussipojan, yhden intialais ja yhden irlantilaispojan kanssa omakotitalossa Cairnsin keskustasta 5min kävelymatkan päässä. Ja taas kuvia: 

Hostellista meillä ei ole kuvia mutta voitte uskoa et ei ole verrattavissa tän hetkisiin asuin oloihin.. :D 

Lähdettiin kämppäkaveri Bodhin kanssa päiväretkelle Kurandaan katsomaan Baron Fallsin vesiputousta, maisemat oli mahtavat, mutta putous vähän kuivahko..

Paikallinen opas kuljetti meitä veneellä ja tutstutti sademetsään, matkalla nähtiin krokotiili ja kilppareita!

Ei tehny mieli mennä uimaan..

Päivän päätteeksi Bodhi kokkas meille vielä intialaista ruokaa, nam nam! 

Ollaan opittu Cairnsin kaikki ilmaiset jutut. Kuutena päivänä viikossa ilmaista ohjattua jumppaa, ilmaiset kuntosalivehkeet lenkkipolun varrella,ilmainen ruoka kahdessa raflassa tarjolla päivittäin ja edullisempi leffapäivä on tiistai.. Alkaa tuntea olonsa pikku hiljaa reppureissajaksi :)

Marin pitkäaikainen haave käydä Open Water Diver- kurssi pakotti Justiinankin kokeilemaan sukellusta ensin snorklausreissulla ja tästä innostuneena varattiin paikat koulun penkiltä..

Ennen kurssin alkua Justiina vielä houkutteli Marin hyppäämään 4km korkeudesta tandem-laskuvarjohypyn Mission Beachillä.. Oli kyllä niin upea kokemus että lämpimät suositukset kaikille ketkä vähänkin miettii skydive-hyppyä tekevänsä, menkää ihmeessä!! :)

Se tunne kun vain tiput taivaalta minuutin suoraan alas maata kohti.. Huh! Ja laskuvarjon kanssa liitelet koralliriuttaa ihastellen auringon paisteessa, love it!

Been there, done that!

Viiden päivän sukelluskurssi alkoi kahden päivän teoriaosuudella Uuden-Seellannin murteella ja allasharjoituksilla. Perjantai aamusta lähdettiin paatilla kolmeksi päivää sukeltamaan koralliriutalle, mikäs sen parempi paikka opetella sukeltamaan. Menossa mukana oli sukeltajia ja oppilaita ympäri maailmaa. Neljän harjoitussukelluksen jälkeen saatiin lähteä itekseen sukeltelemaan sukellus "buddyn" kanssa, mikä alkuun vähän hirvitti, kun ei tuo suunnistustaito niin hyvä kummallakaan ole, eikä eksyttykään kuin  joka sukelluksella :) Yösukellukselle mentiin onneksi ryhmänä, koska meri kuhisi haita!! Sovittiin, että laitetaan ranskalaispoika Adrian syötiksi ja mennään muut sitten perässä :D Haiden lisäksi merestä löydettin Nemoja, uitiin kilppareiden kanssa ja silitettiin merimakkaraa! 

Arielin koti

Opittiin kansainvälistä sukellusmerkistöä. Tässä meidän sukellusryhmä sisältäen ranskalaisen, sveitsiläisen, kanadalaisen, hollantilaisen ja pari suomalaista. Kokoonpanosta kuultiin monen monta vitsiä. Niille jotka ei sukella, kuvateksti; Look, there is a huge fucking shark in my leg :D

Mari "suunnistaa"

Ollaan todettu useempaan kertaan että kaikki on täällä nurinkurin, pullatkin palo pohjasta!!

Nyt saa taas pikkuhiljaa alkaa pakkaileen rinkkaa, torstaina lähtee lento Aucklandiin, Uuteen-Seelantiin.

Aikaero on siellä + 10 tuntia teihin. Kolme viikkoa vietetään hobittien maassa ja sieltä suuntana Sydney, jos ne vielä päästää meiät tänne takasin ja puskapalot on sammunu!